Longcovid, eli pitkittynyt koronavirusinfektio, viittaa oireisiin, jotka jatkuvat yli 6 kuukautta akuutin COVID-19-infektion jälkeen. Se on tilanne, jossa oireet jatkuvat useita viikkoja, kuukausia tai jopa yli vuoden ajan tartunnan jälkeen, eikä niitä voida selittää muilla terveyteen liittyvillä syillä. Longcovid on edelleen aktiivisen tutkimuksen kohteena, ja sen taustalla olevat syyt, riskitekijät ja hoitokeinot selkiytyvät jatkuvasti.
Longcovidin oireet
Longcovidin oirekuva vaihtelee merkittävästi henkilöstä toiseen, ja oireet voivat olla hyvin laaja-alaisia. Yleisimpiä longcovid-oireita ovat:
- PEM-oire: oireiden voimakas paheneminen 1-24 tuntia rasituksen jälkeen
- Uupumus tai pitkäkestoinen väsymys, joka ei helpotu levolla
- Aivosumu tai keskittymis- ja muistivaikeudet
- Hengitysoireet kuten hengenahdistus ja yskä
- Lihas- ja nivelkivut
- Rintakipu tai epämukavuuden tunne rinnassa
- Päänsärky
- Uniongelmat
- Hajun- ja makuaistin muutokset
- POTS
Nämä oireet voivat ilmaantua vaihtelevasti, ja niiden voimakkuus voi vaihdella päivittäin tai jopa tunnin välein.
Longcovidin syyt ja riskitekijät
Longcovidin tarkkoja syitä ei vielä täysin tunneta. Tutkijat kuitenkin uskovat, että se voi liittyä esimerkiksi seuraaviin:
- Jatkuva virusaktiivisuus: Joillakin henkilöillä viruspartikkeleita saattaa jäädä elimistöön pitkään akuutin infektion jälkeen.
- Immuunijärjestelmän häiriö: COVID-19 voi laukaista yliaktiivisen immuunivasteen, joka jatkuu tartunnan jälkeen ja johtaa pitkittyneisiin oireisiin.
- Elinvauriot: Vakava koronavirusinfektio voi vahingoittaa kehon eri elimiä, kuten keuhkoja, sydäntä tai hermostoa, mikä puolestaan voi johtaa pitkäaikaisiin oireisiin.
- Psykologiset tekijät: Vaikka longcovid ei ole psykosomaattinen sairaus, krooninen stressi ja ahdistus voivat vaikuttaa oireiden kokemiseen ja niiden voimakkuuteen.
Riskitekijät, kuten vakava sairastuminen akuutissa vaiheessa, vanhempi ikä ja naissukupuoli, näyttävät lisäävän riskiä longcovid-oireiden kehittymiselle, mutta myös lievästi sairastuneet ja nuoremmat henkilöt voivat saada pitkittyneitä oireita.
Miten Longcovid diagnosoidaan?
Longcovidin diagnosointi perustuu yleensä oireiden seurantaan ja muiden mahdollisten syiden poissulkemiseen. Tällä hetkellä ei ole käytettävissä laboratoriotestejä tai kuvantamistutkimuksia, jotka yksiselitteisesti vahvistaisivat longcovid-diagnoosin. Terveydenhuollon ammattilaiset arvioivat potilaan oireita ja terveydentilaa ja voivat tehdä tarvittavia tutkimuksia muiden sairauksien poissulkemiseksi.
Longcovidin hoito ja kuntoutus
Longcovidin hoito perustuu oireiden hallintaan ja kuntoutukseen. Tähän kuuluvat muun muassa:
- Pacing: energiankulutuksen tarkkaa säätelyä ja aktiviteettien hallittua rytmittämistä siten, että kehoa ei rasiteta yli sen sietokyvyn. Tämä on erityisen tärkeää longcovidin yhteydessä, sillä liian varhainen tai voimakas fyysinen rasitus voi pahentaa oireita. Tarkoituksena on välttää PEM-oiretta.
- Lääkkeet: LDN, pitkävaikutteiset beetasalpaajat
- Uupumuksen hallinta: Lepo ja kehon kuuntelu ovat tärkeitä, sillä liiallinen rasitus voi pahentaa oireita.
- Ravinto ja nesteytys: Tasapainoinen ruokavalio ja hyvä nesteytys tukevat elimistön toipumista.
- Mielenterveyden tuki: Psykologinen tuki ja mahdollinen terapia voivat auttaa oireiden kanssa selviytymisessä.
Oireiden vakavuudesta riippuen jotkut henkilöt saattavat hyötyä kuntoutuksesta, joka keskittyy keuhkojen, sydämen tai neurologisten toimintojen parantamiseen. Longcovid-keskukset ja -kuntoutusohjelmat tarjoavat tukea ja ohjausta.
Tutkimus ja tulevaisuuden näkymät
Longcovid on suhteellisen uusi ilmiö, joten sen pitkäaikaisia vaikutuksia ei vielä täysin tunneta. Tutkimus on kuitenkin jatkuvaa, ja uusia hoitomuotoja ja tukikeinoja kehitetään koko ajan.
Longcovid.fi tarjoaa ajantasaista tietoa longcovidista, sen oireista, hoidosta ja meneillään olevasta tutkimuksesta.
Mitä long covid ei ole?
Long covid ei ole toiminnallinen häiriö. WHO luokittelee Long covidin neurologiseksi sairaudeksi.
Suomessa Long covidin hoito ja tutkimus on valitettavasti ala-arvoista ja kansainvälisen tutkimusten vastaista. Suomessa Long covid leimataan toiminnalliseksi häiriöksi ilman biologista perustaa. Tätä koulukuntaa edustavat lääkärit markkinoivat omaa näkemystä vahvasti mediassa sekä muille lääkäreille koulutuspäivillä ja lääkärilehdessä. Minkäänlaista todistusta tai vakuuttavaa tieteellistä näyttöä he eivät ole kuitenkaan pystyneet esittämään.
Long Covid ja krooninen väsymysoireyhtymä (ME/CFS) eivät ole toiminnallisia häiriöitä, vaan biologisia sairauksia. Maailman terveysjärjestö WHO luokittelee ME/CFS:n neurologiseksi sairaudeksi, ja Yhdysvaltain terveysviranomaisen CDC pitävät ME/CFS:ää yksiselitteisesti biologisena sairautena. Heidän määritelmänsä mukaan ”ME/CFS on biologinen sairaus, joka vaikuttaa moniin kehon osiin” (1). Samoin CDC luokittelee Long Covidin vakavaksi sairaudeksi, joka voi johtaa kroonisiin oireisiin ja edellyttää kattavaa hoitoa (2).
Lähteet:
”Long COVID Is Not a Functional Neurologic Disorder”