Tämä artikkeli on vastine Helsingin Sanomien 17.10.2024 julkaistuun Hélène Virrantausen ja Markku Sainion Vieraskynä-kirjoitukseen: ”Uusi ymmärrys auttaa toipumaan long covidista”.

Tämä kirjoitus long covidista ja ME/CFSä esittää harhaanjohtavasti, että näiden sairauksien oireet johtuvat pääosin yksilöllisistä ja psykologisista tekijöistä. Tämä näkemys ei vastaa ajantasaista tieteellistä ymmärrystä sairauksien biologisista syistä eikä heijasta kansainvälisesti hyväksyttyjä terveydenhuollon linjauksia.

Long Covid ja ME/CFS ovat biologisia sairauksia. Maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut ME/CFSneurologiseksi sairaudeksi, ja Yhdysvaltain terveysviranomainen CDC toteaa yksiselitteisesti, että ”ME/CFS on biologinen sairaus, joka vaikuttaa moniin kehon osiin” ja että ”long covid on vakava sairaus, joka voi johtaa kroonisiin oireisiin ja edellyttää kattavaa hoitoa” (CDC ME/CFS, CDC Long COVID). Näitä kansainvälisesti tunnustettuja linjauksia tukevat vahvat tutkimusnäytöt, jotka osoittavat, että long covid ja ME/CFS liittyvät häiriöihin immuunijärjestelmässä, tulehdusreaktioissa ja autonomisen hermoston toiminnassa.

Toiminnallisille aivomekanismeille ei ole tieteellistä tukea. Kirjoituksessa viitataan ”toiminnallisiin aivomekanismeihin” näiden sairauksien selittäjinä. Tämä tulkinta on kuitenkin tieteellisesti perusteeton. Lukuisat tutkimukset viittaavat siihen, että näiden sairauksien oireet juontavat juurensa biologisista mekanismeista – ei toiminnallisista tai psykosomaattisista tekijöistä. Esimerkiksi pitkittyneet tulehdusreaktiot, immuunijärjestelmän säätelyhäiriöt ja solujen energiantuotannon häiriöt ovat long covidin ja ME/CFSyhteydessä yleisesti havaittuja ilmiöitä, jotka selittävät monia keskeisiä oireita, kuten väsymystä, kognitiivisia haasteita ja rasituksensietokyvyn heikentymistä.

Sairauksien psykosomaattinen leimaaminen heikentää potilaiden asemaa. Historia osoittaa, että biologisten sairauksien virheellinen tulkinta psykosomaattisiksi on johtanut merkittävään haittaan potilaille. Esimerkiksi MS-tauti ja reuma luokiteltiin aiemmin psykosomaattisiksi sairauksiksi, kunnes biologinen tutkimus osoitti niiden todelliset syyt. Samalla tavalla ME/CFSja long covidin psykosomaattinen leimaaminen estää potilaiden oikea-aikaisen hoidon, vähentää rahoitusta sairauksien tutkimukselle ja hidastaa kehitystä tehokkaiden hoitomuotojen löytämiseksi.

Psyykkisten riskitekijöiden liiallinen painottaminen ohjaa hoitoa väärään suuntaan. Vaikka psykososiaaliset tekijät voivat vaikuttaa oireiden kokemiseen, näiden tekijöiden liiallinen korostaminen long covidin ja ME/CFShoidossa on ongelmallista ja voi johtaa siihen, että sairastuneiden tarpeet jäävät vaille huomiota. Hoitosuositusten tulee perustua biologiseen ymmärrykseen, joka huomioi immuunijärjestelmän ja autonomisen hermoston muutokset sairauksien taustalla.

Long covid ja ME/CFS vaativat tieteeseen perustuvaa, biologista lähestymistapaa. Potilaiden leimaaminen psykosomaattisiksi on paitsi epäeettistä, myös epätieteellistä. Näitä sairauksia sairastavat tarvitsevat asianmukaista, tieteelliseen näyttöön perustuvaa hoitoa ja kuntoutusta, jotka tukevat heidän toipumistaan parhain mahdollisin keinoin.

Vääränlainen, psykosomaattinen tulkinta johtaa helposti siihen, että potilaiden mahdollisuudet saada tehokasta hoitoa heikkenevät ja että rahoitusta suunnataan pois biologisista tutkimuksista. On kriittistä, että Suomessa noudatetaan kansainvälisesti hyväksyttyjä linjauksia, jotka perustuvat tieteelliseen näyttöön long covidin ja ME/CFSbiologisista mekanismeista.

Lähteet

1. CDC. ME/CFS on biologinen sairaus, joka vaikuttaa moniin kehon osiin. Saatavilla: https://www.cdc.gov/me-cfs/about/index.html
2. CDC. Long covid on vakava sairaus, joka voi johtaa kroonisiin oireisiin ja edellyttää kattavaa hoitoa. Saatavilla: https://www.cdc.gov/covid/long-term-effects/index.html
3. Komaroff, A. L., & Lipkin, W. I. (2021). Insights from Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome (ME/CFS) and long COVID point to similar mechanisms of disease. Proceedings of the National Academy of Sciences, 118(34).
4. Institute of Medicine. (2015). Beyond Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome: Redefining an Illness. Washington, DC: The National Academies Press.
5. Wirth, K., & Scheibenbogen, C. (2020). A unifying hypothesis of the pathophysiology of ME/CFS: Etiology and management. Frontiers in Immunology, 11, 1372.