Long covid, eli pitkittynyt koronatauti, on tila, jossa COVID-19-infektion oireet jatkuvat tai ilmaantuvat uudelleen viikkoja tai jopa kuukausia akuutin infektion jälkeen. Toiminnallisilla sairauksilla tarkoitetaan tiloja, joissa potilaalla on oireita ilman selkeitä rakenteellisia tai biokemiallisia poikkeavuuksia. Viimeaikainen tutkimus kuitenkin osoittaa, että long covid ei ole pelkästään toiminnallinen sairaus, vaan siihen liittyy mitattavissa olevia fysiologisia muutoksia.

Aivojen muutokset long covidissa

Tutkimukset ovat paljastaneet, että long covidiin liittyy aivojen rakenteellisia muutoksia. Esimerkiksi Brain-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että long covid -potilailla esiintyi valkean aineen muutoksia aivoissa, mikä korreloi kognitiivisten häiriöiden kanssa. Nämä löydökset viittaavat siihen, että long covid aiheuttaa todellisia neurologisia muutoksia, jotka eivät ole selitettävissä pelkästään toiminnallisina häiriöinä.

Wikipedia

Keskushermoston herkistyminen

Keskushermoston herkistyminen, eli sentraalinen sensitaatio, on tila, jossa hermosto reagoi liioitellusti ärsykkeisiin, mikä voi johtaa krooniseen kipuun ja muihin oireisiin. Journal of Clinical Medicine -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa todettiin, että yli 70 % long covid -potilaista osoitti merkkejä sentraalisesta sensitaatiosta. Tämä viittaa siihen, että long covidin oireet voivat johtua hermoston fysiologisista muutoksista, eivätkä ole pelkästään toiminnallisia.

Immuunijärjestelmän poikkeavuudet

Long covidiin liittyy myös immuunijärjestelmän toiminnan muutoksia. Science Advances -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että long covid -potilailla oli kohonneita interferoni gamma -pitoisuuksia, mikä viittaa jatkuvaan tulehdustilaan. Tämä löydös tukee ajatusta siitä, että long covid on seurausta elimistön immuunijärjestelmän poikkeavasta toiminnasta, ei toiminnallisesta häiriöstä.

Haitalliset hoitomuodot: Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT) ja porrastettu liikuntaterapia (GET)

Perinteisesti kognitiivista käyttäytymisterapiaa (CBT) ja porrastettua liikuntaterapiaa (GET) on käytetty kroonisen väsymysoireyhtymän (ME/CFS) hoidossa. Kuitenkin näiden hoitojen soveltaminen long covidiin on herättänyt huolta. The BMJ -lehdessä julkaistussa artikkelissa todetaan, että porrastettu liikuntaterapia saattaa pahentaa long covid -potilaiden oireita, erityisesti niillä, joilla on post-eksertionaalista huonovointisuutta (PEM).

Lisäksi JAMA Network Open -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa korostetaan, että vaikka liikuntapohjaiset kuntoutusohjelmat voivat parantaa joidenkin long covid -potilaiden elämänlaatua, on tärkeää seurata tarkasti mahdollisia haittavaikutuksia, kuten ortostaattista intoleranssia ja oireiden pahenemista rasituksen jälkeen.

ME/CFS:n vertailu ja Long COVID

Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome (ME/CFS) on krooninen ja heikentävä sairaus, joka on luokiteltu neurologiseksi sairaudeksi WHO:n toimesta jo vuodesta 1969. Tutkimus on osoittanut merkittäviä orgaanisia poikkeavuuksia ME/CFS-potilailla, mikä kyseenalaistaa perinteisen psykosomaattisen lähestymistavan tähän sairauteen. Näitä poikkeavuuksia ovat esimerkiksi aivojen verenkierron heikkeneminen, hapen saannin ongelmat ja autoantivasta-aineiden nousu. Long COVID -potilailla on havaittu vastaavanlaisia fysiologisia muutoksia, mikä viittaa siihen, että long COVID ei myöskään ole toiminnallinen tai psykosomaattinen sairaus.

Virheelliset psykosomaattiset mallit ovat haitallisia

Vaikka suuri osa tutkimuksesta viittaa long COVID:n orgaanisiin syihin, osa terveydenhuollon ammattilaisista soveltaa edelleen psykosomaattisia malleja sairauden ymmärtämiseen. Tämä voi johtaa virheellisiin hoitoihin, kuten porrastettuun liikuntaterapiaan (GET), joka ME/CFS-tutkimusten mukaan voi pahentaa oireita erityisesti, jos potilas kärsii rasituksen jälkeisestä huonovointisuudesta (PEM). Potilaiden kokemukset ovat osoittaneet, että tällaiset hoidot eivät paranna oireita ja voivat jopa pahentaa niitä.

Orgaanisten poikkeavuuksien osoittaminen

ME/CFS:n tutkimuksissa on dokumentoitu useita fysiologisia poikkeavuuksia, kuten lisääntynyttä maitohappotasoa, hapensaannin häiriöitä ja aivojen verenkierron heikkenemistä, jotka kaikki viittaavat orgaanisiin syihin. Samankaltaiset löydökset long COVID -potilailla vahvistavat käsitystä, että sairaus on fyysinen, ei psykosomaattinen. Tämä tutkimuslinjaus on erityisen tärkeä, sillä se voi johtaa uusien, tehokkaampien hoitojen kehittämiseen.

Medicina (2024)

Tutkimustiedon lisääminen long COVID:n orgaanisista tekijöistä auttaa torjumaan virheellisiä psykosomaattisia olettamuksia ja tukee asianmukaisten hoitomuotojen kehittämistä potilaille, joiden oireet ovat selkeästi fyysisiä ja mitattavissa.

Johtopäätös

Kertyvä tutkimusnäyttö osoittaa, että long covid ei ole toiminnallinen sairaus. Siihen liittyy mitattavissa olevia rakenteellisia ja fysiologisia muutoksia, kuten aivojen rakenteellisia poikkeavuuksia, hermoston herkistymistä ja immuunijärjestelmän toiminnan muutoksia. Lisäksi perinteiset hoitomuodot, kuten CBT ja GET, saattavat olla haitallisia long covid -potilaista. On tärkeää, että hoitomenetelmät räätälöidään yksilöllisesti ja perustuvat ajantasaiseen tutkimustietoon, jotta potilaat saavat parhaan mahdollisen hoidon.

BMJ

Exercise Programs Might Improve Long COVID

https://jamanetwork.com/journals/jama/article-abstract/2810246

JAMA Network

NICE cautions against using graded exercise therapy for patients

https://www.bmj.com/content/370/bmj.m2912

Tämä kirjoitus long covidista ja ME/CFSä esittää harhaanjohtavasti, että näiden sairauksien oireet johtuvat pääosin yksilöllisistä ja psykologisista tekijöistä. Tämä näkemys ei vastaa ajantasaista tieteellistä ymmärrystä sairauksien biologisista syistä eikä heijasta kansainvälisesti hyväksyttyjä terveydenhuollon linjauksia.

Long Covid ja ME/CFS ovat biologisia sairauksia. Maailman terveysjärjestö WHO on luokitellut ME/CFSneurologiseksi sairaudeksi, ja Yhdysvaltain terveysviranomainen CDC toteaa yksiselitteisesti, että ”ME/CFS on biologinen sairaus, joka vaikuttaa moniin kehon osiin” ja että ”long covid on vakava sairaus, joka voi johtaa kroonisiin oireisiin ja edellyttää kattavaa hoitoa” (CDC ME/CFS, CDC Long COVID). Näitä kansainvälisesti tunnustettuja linjauksia tukevat vahvat tutkimusnäytöt, jotka osoittavat, että long covid ja ME/CFS liittyvät häiriöihin immuunijärjestelmässä, tulehdusreaktioissa ja autonomisen hermoston toiminnassa.

Toiminnallisille aivomekanismeille ei ole tieteellistä tukea. Kirjoituksessa viitataan ”toiminnallisiin aivomekanismeihin” näiden sairauksien selittäjinä. Tämä tulkinta on kuitenkin tieteellisesti perusteeton. Lukuisat tutkimukset viittaavat siihen, että näiden sairauksien oireet juontavat juurensa biologisista mekanismeista – ei toiminnallisista tai psykosomaattisista tekijöistä. Esimerkiksi pitkittyneet tulehdusreaktiot, immuunijärjestelmän säätelyhäiriöt ja solujen energiantuotannon häiriöt ovat long covidin ja ME/CFSyhteydessä yleisesti havaittuja ilmiöitä, jotka selittävät monia keskeisiä oireita, kuten väsymystä, kognitiivisia haasteita ja rasituksensietokyvyn heikentymistä.

Sairauksien psykosomaattinen leimaaminen heikentää potilaiden asemaa. Historia osoittaa, että biologisten sairauksien virheellinen tulkinta psykosomaattisiksi on johtanut merkittävään haittaan potilaille. Esimerkiksi MS-tauti ja reuma luokiteltiin aiemmin psykosomaattisiksi sairauksiksi, kunnes biologinen tutkimus osoitti niiden todelliset syyt. Samalla tavalla ME/CFSja long covidin psykosomaattinen leimaaminen estää potilaiden oikea-aikaisen hoidon, vähentää rahoitusta sairauksien tutkimukselle ja hidastaa kehitystä tehokkaiden hoitomuotojen löytämiseksi.

Psyykkisten riskitekijöiden liiallinen painottaminen ohjaa hoitoa väärään suuntaan. Vaikka psykososiaaliset tekijät voivat vaikuttaa oireiden kokemiseen, näiden tekijöiden liiallinen korostaminen long covidin ja ME/CFShoidossa on ongelmallista ja voi johtaa siihen, että sairastuneiden tarpeet jäävät vaille huomiota. Hoitosuositusten tulee perustua biologiseen ymmärrykseen, joka huomioi immuunijärjestelmän ja autonomisen hermoston muutokset sairauksien taustalla.

Long covid ja ME/CFS vaativat tieteeseen perustuvaa, biologista lähestymistapaa. Potilaiden leimaaminen psykosomaattisiksi on paitsi epäeettistä, myös epätieteellistä. Näitä sairauksia sairastavat tarvitsevat asianmukaista, tieteelliseen näyttöön perustuvaa hoitoa ja kuntoutusta, jotka tukevat heidän toipumistaan parhain mahdollisin keinoin.

Vääränlainen, psykosomaattinen tulkinta johtaa helposti siihen, että potilaiden mahdollisuudet saada tehokasta hoitoa heikkenevät ja että rahoitusta suunnataan pois biologisista tutkimuksista. On kriittistä, että Suomessa noudatetaan kansainvälisesti hyväksyttyjä linjauksia, jotka perustuvat tieteelliseen näyttöön long covidin ja ME/CFSbiologisista mekanismeista.

Lähteet

1. CDC. ME/CFS on biologinen sairaus, joka vaikuttaa moniin kehon osiin. Saatavilla: https://www.cdc.gov/me-cfs/about/index.html
2. CDC. Long covid on vakava sairaus, joka voi johtaa kroonisiin oireisiin ja edellyttää kattavaa hoitoa. Saatavilla: https://www.cdc.gov/covid/long-term-effects/index.html
3. Komaroff, A. L., & Lipkin, W. I. (2021). Insights from Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome (ME/CFS) and long COVID point to similar mechanisms of disease. Proceedings of the National Academy of Sciences, 118(34).
4. Institute of Medicine. (2015). Beyond Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome: Redefining an Illness. Washington, DC: The National Academies Press.
5. Wirth, K., & Scheibenbogen, C. (2020). A unifying hypothesis of the pathophysiology of ME/CFS: Etiology and management. Frontiers in Immunology, 11, 1372.